Kuuden viikon ennusteiden pilotointi on päättynyt
Kuluneen vuoden aikana CLIPS-hankkeessa kehitettiin ja testattiin kuuden viikon mittaisia ennusteita yhdessä käyttäjien kanssa. Viimeinen pilottijakso päättyi toukokuun lopussa. Pilotointi […]
Suomessa kevätkuukausiksi lasketaan maalis-, huhti- ja toukokuu.Vuodesta riippuen näihin kuukausiin voi mahtua niin hellepäiviä kuin takatalviakin. Kevät kestää pisimpään rannikoilla ja saaristossa meren viileyden vuoksi.
Kevään etenemistä voi arvioida vaikkapa termisen kevään alkamisen sekä lumitilanteen kannalta. Milloin terminen kevät siis tyypillisesti alkaa tai lumipeite häviää olemattomiin?
Termiset vuodenajat perustuvat vuorokauden keskilämpötiloihin. Kevään kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että terminen kevät alkaa vuorokauden keskilämpötilan kohotessa pysyvästi 0 asteen yläpuolelle. Termisen kevään aikana vuorokauden keskilämpötila vaihtelee yleensä 0 ja +10 asteen välillä.
Termisen kevään alku vaihtelee tyypillisesti pari viikkoa keskimääräisestä ajankohdasta (vertailukauden 1981-2010 keskiarvo). Suomen eteläisimmässä kärjessä keskimääräinen ajankohta on maaliskuun loppupuolella, maan keskiosissa maalis-huhtikuun vaihteessa ja pohjoisessa vasta reippaasti huhtikuun puolella.
Meteorologien lempisanonnan mukaan vuodet eivät kuitenkaan ole veljeksiä. Lauhoina talvina sää voi Etelä-Suomessa olla keväistä jo tammi- tai helmikuussa. Maan keskivaiheilla kevät on alkanut aikaisimmillaan ennen maaliskuun puoliväliä ja Lapissakin jo huhtikuun alussa. Myöhäisimmillään kevät on koittanut Etelä-Suomessa vasta huhtikuun puolivälin jälkeen ja Lapissa sitä on jouduttu joskus odottelemaan toukokuun puoliväliin asti.
Aukeilta mailta lumipeite häviää 2-3 viikon kuluessa termisen kevään alkamisesta ja metsistä keskimäärin kaksi viikkoa myöhemmin. Lumipeite häipyy siis etelässä keskimäärin jo maalis-huhtikuun vaihteessa, mutta pohjoisimmassa Lapissa lumipeite viipyy toukokuun loppuun asti.
Lumi sulaa varsin vauhdikkaasti lämpötilan noustessa päivisin nollan yläpuolelle, mutta lämpötilan vuorokausivaihtelu vaikuttaa sulamiseen voimakkaasti. Esimerkiksi yöpakkaset pysäyttävät sulamisen ja seuraavana aamupäivänä tarvitaan paljon lämpöenergiaa, että sulaminen käynnistyy uudelleen.
Yli +2 asteen lämpötilat saavat lumet sulamaan ja varisemaan puista. Auringon lämpövaikutus taas riittää sulattamaan lumen puista Etelä-Suomessa helmi-maaliskuun vaihteessa ja pohjoisemmassa maaliskuun loppupuolella.
Uutinen pohjautuu Ilmatieteen laitoksen kevättilastoihin sekä lumitilastoihin. Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilta voi lukea lisää myös termisistä vuodenajoista tai termisestä kasvukaudesta ja sen tyypillisestä alkuajankohdasta. Kevään pilottijakson kuukausien säähän voit tutustua näiden linkkien avulla:
Kevättilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/kevattilastot
Lumitilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/lumitilastot
Kuluneen vuoden aikana CLIPS-hankkeessa kehitettiin ja testattiin kuuden viikon mittaisia ennusteita yhdessä käyttäjien kanssa. Viimeinen pilottijakso päättyi toukokuun lopussa. Pilotointi […]
Seminaarissa kerroimme hankkeessa kehitetyistä kuuden viikon ennusteista, miten ne ovat suoriutuneet ja millaista palaute on ollut. Esitykset voi nyt katsoa […]
Haluaisitko kuulla tarkemmin kuuden viikon ennusteista tai kysyä jotain niitä kehittäneiltä tutkijoilta? Järjestämme 30. toukokuuta seminaarin, jonne testikäyttäjät ja muut […]