Rajuilman mahdollisuus? Ukkosennuste auttaa varautumaan

Kesäiset ukkosmyräkät saattavat herättää kiinnostusta näyttävyydellään, mutta sääilmiöinä ne ovat toisinaan myös varsin vaarallisia. Ukkosennuste onkin yksi CLIPS-hankkeen kesäkauden ennusteista. Se kuvaa ukkostavien tilanteiden ja salamoinnin esiintyvyyttä viikon ajanjaksolla.

Suomen ukkosilmastolle on tyypillistä suuri vuosittainen vaihtelu, jolloin tilastollinen keskiarvo ei usein kuvaa totuutta yhdelle tietylle vuodelle. Yhdistämällä tilastoihin ennustedataa voi kuitenkin saada osviittaa, millä seuraavista 3–6 viikosta esiintyy mahdollisesti eniten ukkosia. Tämä voi olla kiinnostavaa tietoa vaikkapa ulkoilma-aktiviteetteja, kuten patikointiretkeä, golf-reissua tai puutarhajuhlia, suunnittelevalle tai auttaa olosuhteisiin varautumisessa.

“Ukkosten ennustaminen jopa seuraavalle vuorokaudelle on haastavaa, sillä kyseessä on hyvin paikallinen ilmiö, joten 6 viikkoa eteenpäin olevat ennusteet ovat vielä puhtaasti kokeilupohjalla”, selvittää ukkosia ja myrskyjä Ilmatieteen laitoksella tutkiva Terhi Laurila. “Säämallit antavat kuitenkin arvioita ilmakehän tilasta myös useiden viikkojen päähän ukkosherkkyyden suhteen.”

Ilmastotilastot luovat pohjan ukkosennusteelle

CLIPS-hankkeen ukkosennuste pohjautuu tietoon Suomen ukkosilmastosta sekä tulevien viikkojen ennustettuun CAPE-indeksiin. CAPE (Convective Available Potential Energy), eli konvektion käytettävissä oleva potentiaalienergia, kertoo ilmakehän epävakaudesta sekä konvektion voimakkuudesta. Suuri CAPE-indeksi viittaa siis usein siihen, että olosuhteet ukkosten synnylle ovat otolliset.

Miten ennuste sitten syntyy? Aivan ensimmäiseksi jokaiselle kesän viikolle on määritetty tilastollinen ukkosindeksi menneen ukkosilmaston perusteella. Sen jälkeen suunnataan katseet tulevien viikojen ennusteisiin. Ennustedatasta katsotaan CAPEn poikkeamaa ja sen avulla määritetään, tulisiko CLIPS-ennusteen ukkosindeksin olla suurempi vai pienempi kuin tilastollisen ukkosindeksin. Jos ennusteet viittaavat keskimääräistä suurempaan viikoittaiseen CAPEen, CLIPS-ukkosennusteen indeksi asetetaan suuremmaksi kuin tilastollinen ukkosindeksi.

Tilastojen pohjalta saatavaa indeksiä siis muokataan ennusteiden viitoittaamaan suuntaan. Indeksi kuvaa ukkostavien tilanteiden ja salamoinnin esiintyvyyttä tulevilla viikoilla viisiportaisella asteikolla (erittäin rajuja ukkosia – heikkoja ukkosia).

Miltä ukkoskauden jatko näyttää ennusteissa?

Kulunut kesä on ollut ukkosten suhteen varsin vaisu. Ukkosennusteen mukaan heinäkuu tuo tullessaan paikoin koviakin ukkosia, vaikka yleisesti ottaen heinäkuun ukkoset ovat lähinnä heikkoja. Tilastojen valossa heinäkuu on kaikista salamarunsain kuukausi Suomessa.

“Ennuste arvioi ukkosten esiintymisalueita viikkotasolla, mutta tilastotieto voi joissain tilanteissa painottua ennusteessa liikaa. Esimerkiksi Pohjanmaan maakunnat korostuvat heinäkuun ennusteissa todennäköisesti siksi, että siellä on tilastollisesti esiintynyt eniten ukkosia viimeisen 18 vuoden aikana”, Laurila kertoo.

Kokeellisia kuuden viikon ennusteita seurataan ja parannellaan myös testijaksojen aikana. Esimerkiksi karttojen esitysmuotoa on jo hiottu ja värien parantelu on työn alla. Testikäyttäjiltä tullut palaute otetaan huomioon ennusteiden jatkokehityksessä. Palautteen perusteella ennustekarttoihin on lisätty näkyviin maakuntarajat sekä suurimmat kaupungit.

Loppukevennyksenä musteläiskätesti: Löydätkö alla olevasta ennustekartasta eläimen – tai jopa kaksi? Vinkki: CLIPS-tiimiläiset bongasivat ainakin dinosauruksen ja merihevosen.