Talven pilottijakso alkaa

04.12.2017

Ennusteet

CLIPS-hankkeen kolmas pilottijakso on käynnistynyt. Testikäyttäjät pääsevät nyt kokeilemaan talvisia kuuden viikon ennusteita, jotka auttavat kansalaisia varautumaan talven sääolosuhteisiin ja hyödyntämään niiden parhaita puolia.

CLIPS-hankkeessa kehitetään uudenlaisia ennusteita, jotka kuvaavat tulevia sääolosuhteita ja niiden muutoksia kuuden viikon ajanjaksolla. Talvikauden ennustetuotteet ovat Villapaitakeli, Talvinen ajokeli, Talvinen ulkoilukeli, Lämmitystarve-ennuste sekä Myrskyennuste. Pieniä lisäyksiä on tiedossa lähiaikoina, ja testikäyttäjät saavat tiedon ennustevalikoiman päivittymisestä sähköpostiinsa. Jos et vielä olet kuuden viikon ennusteiden testikäyttäjä, niin voit rekisteröityä mukaan verkkosivuillamme.

Riittääkö kevyt pipo, tarvitaanko toppahousut?

Villapaitakeli on ennustetuote, joka tuo talvisaappaat, lapaset ja villapaidat ennustekartalle. Etenkin lapsille ja nuorille suunnattu Villapaitakeli arvioi, onko tulevilla viikkoilla odotettavissa enimmäkseen leutoa, raikasta vai kipakkaa talvikeliä.

”Etenkään talvisin pelkkä lämpötila ei riitä kuvaamaan, kuinka purevaa pakkanen voi olla. Tämän vuoksi Villapaitakeli ennakoikin lämpötilan ja tuulen yhteisvaikutusta”, kertoo tutkija Natalia Korhonen Ilmatieteen laitoksesta. Ennuskartalta voi siis kurkistaa, onko tulevina viikkoina syytä varautua uloslähtöön toppahousuin tai ylimääräisin villapaidoin.

CLIPS-tiimiläisiin kuuluva päiväkotilasten äiti luottaa pakkaskeleillä villaan: ”Villakerrasto haalarin alla varmistaa lämmön. Villa lämmittää märkänäkin, vaikka tarkoituksena ei toki ole että se kastuisi.”

Talvinen ajokeli arvioi liukkautta ja lumisateita

Talvinen ajokeli vastaa pitkälti syksyn talvirengaskeliä. Liukkaiden päivien lisäksi se huomioi kuitenkin myös lumisateisten päivien määrän kullakin ennusteviikolla. Useimmiten talven haastavat liikenneolosuhteet liittyvät juuri erityisen liukkaisiin teihin tai runsaisiin lumisateisiin.

Riittääkö lumipeite talviurheiluun?

Talven lähestyminen houkuttelee suuren osan suomalaisista kaivamaan sukset, luistimet ja pulkat esiin varastoista. Varsinkin hiihto ja mäenlasku ovat kuitenkin hyvin riippuvaisia lumipeitteestä. Pysyvän lumipeitteen tulo vaihtelee runsaasti vuodesta toiseen – varsinkin läntisessä ja eteläisessä Suomessa, jossa pysyvämpää lumipeitettä saadaan usein odotella jopa vuodenvaihteeseen saakka.

Talvinen ulkoilukeli arvioi tulevien kuuden viikon sääolosuhteita talviurheilun näkökulmasta. Se ennakoi lumisateisten ja talvisten pakkaspäivien määrää tulevilla viikoilla ja tarjoaa myös havaintoihin perustuvan lumensyvyystilanteen nykyhetkellä.  Talvinen pakkaspäivä tarkoittaa vuorokautta, jonka aikana päivälämpötilat pysyttelevät pääasiassa nollan alapuolella. Suunnitelmissa on myös kireitä pakkasjaksoja ennakoiva ennustetuote.

Mukana on myös Ilmatieteen laitoksen havaintoihin perustuva lumensyvyystilanne, joka toimii lähtökohtana tulevien viikkojen arvioinnille. Jos lumensyvyystilanne näyttää heikolta jo valmiiksi eikä lumisateita ole tietylle alueelle luvassa, olosuhteet tuskin suosivat paksua lumipeitettä vaativia talvi-aktiviteetteja.

Lämmitystarveluvut tutuksi

Talvisin tarve rakennusten ja kiinteistöjen lämmitykselle kasvaa varsinkin pakkasjaksojen myötä. Lämmitystarve-ennuste sisältää ennusteet lämmitystarveluvun ja pakkassumman viikottaisesta kertymästä tulevien kuuden viikon aikana ja toimii apuna, kun varaudutaan kiinteistöjen lämmitykseen.

”Lämmitystarveluvun käyttö vaatii hienoista asiaan perehtymistä, mutta yleisesti ottaen voi sanoa, että mitä korkeampi on viikoittainen lämmitystarveluku ja pakkassumma, sitä enemmän lämmitysenergiaa kiinteistöjen lämmitykseen kuluu”, vinkkaavat CLIPS-hankkeen tutkijat Ilmatieteen laitoksesta.

Lämmitystarveluvun avulla voidaan kartoittaa toteutuneita lämmitysenergian kulutuksia ja verrata toisiinsa saman rakennuksen eri kuukausien tai vuosien lämmitysenergian kulutusta tai eri kunnissa olevien rakennusten tyypillistä lämmitysenergian tarvetta. Lämmitystarveluvun käyttö lämmitystarpeen arvioinnissa perustuu siihen, että rakennuksen energiankulutus on likipitäen verrannollinen sisä- ja ulkolämpötilojen erotukseen. Voit tutustua lämmitystarvelukuun tarkemmin Ilmatieteen laitoksen sivuilla.

Puuskat aiheuttavat harmia maa-alueilla

Myrskyennuste täydentyy talven pilottijakson aikana kahdella ennustetyypillä. Ensimmäinen ennusteista kuvaa tuulenpuuskien voimakkuutta viikkotasolla, eli kuinka voimakkaita ovat kunkin ennusteviikon voimakkaimmat puuskat. Puuskaennusteessa asteikko alkaa 8 m/s puuskista, jota luonnehditaan navakaksi, ja jatkuu 21 m/s myrskylukemiin saakka.

Toinen ennuste sen sijaan arvioi kovien tuulenpuuskien todennäköisyyttä viikkotasolla. ”Kovalla puuskalla tarkoitetaan vähintään 14 m/s tuulenpuuskaa, joka saattaa jo hankaloittaa pyöräilyä tai häiritä liikennettä. Kovat puuskat voivat myös kaataa puita tai aiheuttaa muita tuulituhoja. Karttakuvasta voi siis katsoa, kuinka suurella todennäköisyydellä ennusteviikkojen aikana koetaan kovia puuskia”, selvittää Ilmatieteen laitoksen tutkija Terhi Laurila. Myös syksyltä tuttu ilmanpaine-ennuste on edelleen osa Myrskyennustetta.

 

TAKAISIN UUTISIIN

LISÄÄ UUTISIA

Millainen on tavanomainen suomalainen talvi?

Jokaisella suomalaisella on mielipide siitä, millainen on täydellinen talvisää. Mutta millainen on tavanomainen suomalainen talvisää? Esittelemme talven pilottijakson kuukausia ilmastotilastojen […]

Uncategorized

05.12.2017

Talvi tuo uusia kuuden viikon ennusteita

Joulu, talvipakkaset ja CLIPS-hankkeen uusi pilottijakso lähestyvät. Talven pilottijakso alkaa joulukuussa, jolloin syksyn ennustetuotteet vaihtuvat uusiin kuuden viikon ennustetuotteisiin. Keväällä […]

Tapahtumat

24.11.2017